Fitness&salitreeni "muoti-ilmiönä" ovat puhuttaneet ainakin meilläpäin jo pidemmän aikaa. Aihe jakaa mielipiteitä: toisia (yllättävän monia) tilanne ärsyttää, toiset näkevät hyvänä juttuna sen, että liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa on muodissa. Itse olen sitä mieltä, että terveelliset muoti-ilmiöt ovat aina hyvä juttu (tietysti tähän[kin] liittyy tiettyjä lieveilmiöitä [syömishäiriöt jne] joihin en aio tässä sen enempää pureutua.)
Selailin Pakkotoiston ketjua naisten kuntosalikulttuuri - kuvia perseesta ja puurosta. Ihan viihdyttävä listaus, aloin samalla miettimään omaa salipukeutumistani (mitä ketjussa ruodittiin enemmänkin) ja ylipäätänsä treenausmotiivejani.
Minä käyn salilla ja lenkillä _aina_ tiukoissa trikoissa. Olen ollut aina kova juoksemaan, ja juostessa trikoot ovat ihan ykkösjuttu: lahkeet eivät lepata ja muutenkaan mikään ylimääräinen ei "häiritse". Tämän takia on ollut vain luonnollista alkaa käydä myös salilla tiukoissa pöksyissä, kun saliharrastus aikanaan tuli juoksuharrastuksen rinnalle (sittemmin ollut taukoa molemmista vuorotellen.)
En myöskään ajattele/usko, että trikooulkonäköni provosoi ketään. Olen varmaan aika tavallisen näköinen parikymppinen nainen, en mikään kuumin tai timmein pakkaus mutta en mitenkään ruma tai lihavakaan. Ajattelen olevani turvallisesti osa harmaata massaa. En vain voi rehellisesti kuvitella, että trikooni häiritsisivät kenenkään keskittymistä.
Mutta. Minä meikkaan ja laitan tukan salille, oikeastaan aina. En muutenkaan kulje ihmisten ilmoilla juurikaan meikittä (jollei aamupäivän kauppareissua tai koiran aamu- tai iltalenkitystä lasketa.) Olo on paljon itsevarmempi kun on vähän ehostautunut.
Kuitenkin jos huomaan, että joku vilkuilee salilla, tulee siitä jotenkin nolo/epävarma olo. Noin 90% salillaoloajasta naamani on paloautonpunainen, ähisen, vikisen, joskus jopa huudan. En siis todellakaan toivo saavani minkäänlaista huomiota treenatessani.
Ja sitten noista motiiveista. Olen kyllä huomannut (lähinnä sosiaalisessa mediassa), että osa tavoittelee heti alusta pitäen kisalavoille nousemisesta. Se ei minua 'kutita', mutta omaan kaveripiiriini tällaisia henkilöitä ei kuulu, vaan treenaavat kaverini käyvät salilla terveyttä edistääkseen, ulkonäön tai liikunnan ilon vuoksi.
Miksi minä käyn salilla? Juurikin edellämainittujen seikkojen takia. Kiva ja edullinen harrastus (mitä voi tehdä säällä kuin säällä ja treenin pituus voi vaihdella käytettävän ajan mukaan) joka samalla kehittää ulkomuotoa positiiviseen suuntaan ja tuulettaa päätä. Olen aina tykännyt juoksemisesta suurinpiirtein samoista syistä, vaikkakin erona se, että sää vaikuttaa (ainakin minun) juoksuintoon.
Tässäpä flunssaisia mietteitä. Vielä mainittakoot, että kun lopetin kreatiinin käytön (kohta viikko sitten) naama on lähtenyt paranemaan alta aikayksikön. Myös toisen silmän ripsitilanne parani huomattavasti kun vaihdoin ripsentaivuttimien silikonin (en kylläkään usko sen olleen syynä katkeilulle, sillä ripset katkeilivat vain toisesta silmästä.) Oli syy mikä tahansa, olen muutokseen tyytyväinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti