28.6.2014

Vein kihlasormuksen rodinoitavaksi ja puhdistettavaksi. Kihla on ollut sormessa 1,5 vuotta, ja kyseessä oli sormuksen ensimmäinen rodinointi+puhdistus.
Ennen puhdistusta sormuksen 11 timanttia olivat istutuksistaan tummuneet ja likaiset ja sormuksen valkokulta oli tummunut. Sormusta hakiessani en yksinkertaisesti uskonut korua samaksi, minkä olin edellisenä päivänä liikkeeseen jättänyt! Ihan mieletön ero, sormus suorastaan loistaa.

Kävin myös tsekkaamassa valmiin hääkimppuni. Yksinkertainen pyöreä, sinisestä hortensiasta ja valkoisista kukista (lajiketta en tajunnut kysyä) koottu kimppu mitä reunustaa lehtikoristelu. Kädensija on leveää sinistä nauhaa.

Juhlapaikasta tuli ihan mielettömän kiva, tosi tyylikäs ja yksinkertainen. Tiesin, että tila on käytännöllinen ja kiva, mutta lopputulos oli jopa omia odotuksiani onnistuneempi.
Pöytäasetelmista muodostui sisareni käsissä erittäin tyylikkäät. Jokaisessa asetelmassa on kolme pientä ruusua muistuttavaa valkoista kukkaa (nimeä en mitenkään muista) ja yksi ruiskaunokki. Valmistuneet asetelmat päihittävät alunperin suunnittelemamme yhden neilikan ja harsokukan asetelmat.

Löydettiin vielä viimehetkellä kivoja juttuja photo boothiin. Kuvausnurkan paikan valitseminen juhlapaikalla aiheutti vähän päänvaivaa, mutta lopulta keksittiin mukavan syrjäinen paikka, missä vieraat voivat kaikessa rauhassa ottaa kuvia ja jättää terveisiä vieraskirjaan.

Oikeastaan ainoat asiat, mitkä tällä hetkellä jännittävät, ovat hääkorkkarit (onneksi on myös matalat vaihtokengät) ja morsiuspuvun nyöritys (ompelijakaveri on aikaisemmin nyörittänyt, mutta huomenna hyvä ystävättäreni nyörittää [harjoiteltiin onneksi tänään]).

Syteen tai saveen, nyt mennään!

Aika hupenee!

Jaiks, aika hupenee! Kaikki alkaa olla tosi hyvin mallillaan, jännitys kasvaa…

Hoidettiin tänään kukka-asiat kuntoon, saatiin Aleniuksen puutarhalta Hietasaaresta (?) tosi hyvään hintaan pöytäkukat sekä hääkimppu! Pöytäasetelmiin tulee kaksi valkoista kukkaa (lajiketta en muista) ja yksi ruiskaunokki, ja lisäksi poikaystävä haluaa kuullema käydä hääaamuna keräämässä koiranputkea (katsotaan vain, jääkö ajatukseksi…)

Hääkimppuun annoin vapaat kädet. Pohjalle tulee kuitenkin sininen hortensia, ja sekaan valkoisia kukkia. Toivoin kimpusta pyöreää ja suht yksinkertaista. Olen niin iloinen, että tämä juttu järjestyi näin kivuttomasti!

Koekampauksessa ja -meikissä kävin eilen.

Kampaaja oli ihana. Olin suunnitellut lyhyen tukan kampausta, mutta kampaaja veti heti kaiken maailman kampauslisäkkeet kehiin, ja lopuksi minulla olikin valvata nuttura sivuavalla lettikoristeella päässä! Tosi klassinen ja kaunis kampaus. Nuo lisäkkeet saan lainaksi (kotona olisi kyllä ollut vastaavanlaisia, mutta ei jaksa vain sen takia ajaa eestaas.)

Meikkaaja oli vähintään yhtä ihana, koulutukseltaan sekä kosmetologi että meikkaaja/maskeeraaja. Kuunteli toivomuksiani, nyppi hajakarvat kulmista (ensimmäinen kerta kun kosmetologi nyppi! Tuntui ylelliseltä.) 

Toivoin silmiä avartavaa ja korostavaa meikkiä, kuitenkin aika kevyttä. Lopputulos oli tosi kaunis. Lisäksi laitetaan ripsutupsuja ripsirivistön keskiosaan ja ulkonurkkaan.

Huh, jännittää ihan kauheasti. Eilen meinasi jo itku tulla. Saattaa kyllä olla hormoneillakin osuutta asiaan. Kanttori soitti ja sovittiin marssit. Jaiks!!

Onneksi on rauhallinen sulhanen.

Pöytäkarttasuunnitelma

Jaiks! Tein tänään photobooth askarteluja, huulia ja viiksiä. Kaveri saa tehdä silmälasit, sillä hänellä on enemmän taiteellisia lahjoja…
Löysin sinisen taulunkehyksen, mutta etsinnässä on vielä leveäreunainen kehys. Löytyy jos löytyy. Muutakin rekvisiittaa pitaisi hommata, mutta myös omasta naamiaisasukokoelmastamme (siis ihan oikeasti, hankitaan melkein joka halloween uudet vermeet… Tätä ei moni kaveri purematta niele ;)) varmasti liikenee jotain.
Koemeikki ja -kampaus on varattuna edeltävälle viikolle. Kaikki alkaa tuntua varsin todelliselta…

Suunnittelin vihdoin pöytäkarttaa. Päätettiin yhteistuumin, että yksittäisi istumapaikkoja emme merkitse. Suurinosa vieraista on meidän ystäviä, ja myös keskenään ystäviä (paljon sellaisia, jotka eivät ole esimerkiksi välimatkan takia päässeet näkemään pitkiin aikoihin), joten on mielestäni vain kiva, että ihmiset voivat etsiä itselleen sopivan paikan sopivasta seurasta. Tulee varmaan vähän säätöä, mutta veikkaan, että kaikilla on niin hyvä fiilis, ettei se ketään häiritse. Molempien kaverit ovat myös niin suupaltteja (<3), että juteltavaa varmasti löytyy ilman ulkopuolista sysäystä.
Pöytään 1 asettuvan perheet ja sukulaisia, pöytään 2 sukulaisia ja ystäviä, pöytään 3 ystäviä ja pöytään 4 ystäviä. Vanhemmille varmaankin merkitsemme tietyt paikat pöytäkarttaan, mutta tuskin laitamme itse paikoille mitään erillisiä merkkejä.

Ala- ja yläpalkit ovat vain hahmotusta varten (kyseessä on siis raaka suunnitelma, kaikki on kiinnitetty teipillä.) Ylhäällä tulee siis lukemaan pöytäkartta (tms) ja alhaalla voisi olla jotain kivaa. Jätän suunnittelun taiteilijalle. Ylläolevasta suunnitelmasta tosin puuttuu hääparin pöytä, joka tulee sijaitsemaan yläoikealla.

Juhlapaikalla on myöskin maalarinteline pöytäkarttaa varten.

Pöytäohjelmat saadaan kasattua varmaankin ensi perjantain aikana.

Saatiin myös hotelliyö vihdoin ja viimein varattua. Minulle olisi riittänyt vaikka halvin huone (ollaan niin myöhään hotellilla, että huoneessaoloaika jää ihan minimiin. Been there, done that, ei olla koskaan päästy "nauttimaan" hotellihuoneesta), mutta poikaystävän perustelujen jälkeen otettiin vähän parempi huone. No joo, naimisiin mennään vaan kerran.
Oltiin jo viime kesänä ajateltu Oulun Scandicia (koska se on keskellä kaikkea ja se on kivan näköinen ulospäin, kumpikaan ei ole siis käynyt edes sisällä, saati yöpynyt) ja sieltä huoneen varasimmekin.

Jännittävää… Tuleva anoppi kysyi viime käynnillä, että tuntuuko oudolta, kun kohta rouvitellaan. Tuntuu! Menee varmasti hyvä tovi sisäistää uusi siviilisääty! Kohta on edessä myös passi-/ajokortti-/pankkikortti (taitaa tulla automaattisesti? En ole varma…)/kulkuluparuljanssi.
Upeeta palata kesälomalta uuden sukunimen kanssa koulun penkille!

27 päivää

Aloitin viime viikolla uuden ruokavalion mistä en ole tänne mitään hehkuttanut.

Käytännössä lisäsin vain proteiinia (kuinkakohan monta sataa prosenttia entiseen verrattuna) ja vähensin hiilareita. Mitään valtavia muutoksia ei siis ole tapahtunut.

Suurimmaks osan leivästä olen korvannut maitorahkalla ja sokerittomalla mehukeitolla. Homma toimii ihan ok sitä pikku juttua lukuunottamatta, että minun vatsa ei kestä ollenkaan maitorahkaa.

Olenkin nyt siis urhoollisesti totuttanut vatsaani pienin annoksin maitorahkaan, ja ainakin toistaiseksi vatsa on erittäin huonossa kunnossa. Ihme sinänsä, sillä minun ei pitäisi olla allerginen, mutta maitorahka on aina tuottanut näitä samoja ongelmia. En aio heittää kirvestä kaivoon, mutta jos tilanne ei parin viikon jälkeen ole muuttunut, vaihdan rahkan raejuustoon tai runsasproteiiniseen luonnonjugurttiin.

Koska tässä ei ole mitään järkeä. Ramppaan vessassa pitkin päivää ja yleisvointi on laskenut huomattavasti. Eilen käytiin juoksemassa pieni 4km lenkki ja koko ajan oli tosi huono olo.

Pillereiden lopettamisen jälkeen ihon kunto on vaihdellut. Varsinkin kreatiinin käytön aikaan otsan iho oli tosi pahassa kunnossa. Nykyään otsa menee huonoon kuntoon vain juuri ennen kuukautisia ja niiden aikaan (eli tällä hetkellä näyttää siltä, että näppyjä on häiden aikaan hyvinkin suurella todennäköisyydellä paljon…) 

Eilen kuitenkin huomasin, että myös yläselkään on ilmestynyt finnejä! En tiedä paljonko geenit vaikuttavat finnien syntyyn, mutta tietääkseni isälleni tulee vielä nykyään, lähes 60vuotiaana, toisinaan finnejä.

En halua liikaa valittaa, sillä nykyään omaan naamaani tupsahtavat näpyt ovat suht pieniä eivätkä kipeitä. Toisin oli teininä, ennen kuin aloitin epillerit. Minulla oli iho pahassa kunnossa, ja poskien ulkosivuille tuli tosi kipeitä finnejä. Se ei tosiaan ollut riemukas asia.

Tilanne ei ole niin paha, että tähän kannattaisi lähteä (ainakaan vielä) mitään aknelääkitystä hankkimaan, mutta Basironia täytyy hakea apteekista.

Olkaimettoman häärintsikat olivat eilen koekäytössä (tarvitsin mekon kanssa kipeästi olkaimettomia, joten pakon edessä koeajoin ne.) Tosi hyvät, eivät illan aikana valuneet yhtään hyvien silikoninauhojen ansioista.
Toivon kuitenkin, että hääpäivänä ei olisi älyttömän kuuma, jotta saisin (ilman ylimääräistä paahtumisen tuskaa) pukea ostamani korsetin morsiuspuvun alle…

Pitäisi vielä keksiä jostain valkoinen neule viileän sään varalta. Toivon, että voisin sen joltain kaverilta lainata, sillä itseni tuntien tiedän, että minulla ei häiden jälkeen ole sille juurikaan käyttöä.