Paljon vanhaa ja vähän uutta

Tänään olisi tehny ihan kauheasti mieli kiinalaista, mutta päädyin hieman terveellisempään valintaan (ainakin omien laskelmieni mukaan) ja söin kanakotzonen.

Pohdin tässä aikani kuluksi hääkampausta. Olen siis jutellut siitä sekä kaverilleni joka on ammatiltaan kampaaja, sekä nykyiselle luottokampaajalleni. 

Tukka on tällä hetkellä lyhyt punainen polkka, hiukan yli korvien (pitenee etuosaa kohti, edestä leuan korkeudella.) Tarkoituksena on kasvattaa ja laitattaa pidennykset.

Kaverini oli sitä mieltä, että tukka on vielä turhan lyhyehkö pidennyksille, ja hän itse suositteli vielä odottamaan muutaman kuukauden (mikä onkin varmasti järkevin vaihtoehto kun tässä vielä aikaakin on.) Vakkarikampaaja oli sitä mieltä, että tukkaan saataisiin jo nyt laitettua ihan kivat 30-40cm pidennykset, mutta toki sanoi, että kasvattamalla saa tietysti paremman lopputuloksen.

Tarkoitus olisi ennen pidennyksiä värjätä tukasta ruskea (mahdollisimman lähelle omaa väriäni.)

Haluan, että hääkampaukseni on jonkinlainen nuttura tai, että hiukset on koottu pinneillä suortuvina ylös. Ehkä mieluummin jälkimmäinen. Ei otsatukkaa. Ehdottomasti kiinni. Klassinen, ajaton. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, ettei myöskään hiuskoristeita.

Jostain syystä yhä useampi on kysellyt millaisen hääkimpun olen suunnitellut. Ei, en ole suunnitellut hääkimppua juuri lainkaan. Poikaystäväkin kysyi tässä eräänä iltana, haluaisinko erillisen heittokimpun? Onko se joku uusi juttu, että on erillinen heittokimppu?

Yksi kimppu riittää, edullinen. Värejä en ole tätä ennen juurikaan miettinyt. Ensiksi tulee mieleen vaaleanpunainen-valkoinen tai keltainen, mutta jostain syystä minua himottaa SINIVALKOINEN?! Voiko tämä johtua hormoneista… En edes erityisemmin pidä sinisestä (en kyllä inhoakkaan), mutta juhlapaikan sisustuksen kannalta on vain järkevää, että päävärimme on sininen. Voisi olla siis siistiä, että kimpussakin olisi hyödynnetty sinistä… Mitä enemmän ajattelen sinivalkoista kimppua, sitä enemmän HALUAN sinivalkoisen kimpun.

Olen sisareni kanssa aloittanut keräämään Happy Joe -lasipulloja pöytiin maljakoiksi (juhlapaikallakin on maljakkoja, mutta ei niin kivoja.) Olen suunnitellut, että yhteen maljakkoon tulee muutama edullinen, mutta näyttävä valkoinen kukka. Pöydistä saa jo siten näyttävät. Muutoin haluan valkean ja mahdollisimman yksinkertaisen kattauksen pöytiin, buffetpöydässä voi sitten olla jotain koristelua. Tykkään yksinkertaisesta.

Istumajärjestys on painanut mieltäni. 

Aluksi olin ajatellut, etten halua määrättyä istumajärjestystä, mutta tulin kuitenkin järkiini. Ilman istumajärjestystä tämän kokoluokan häistä tulee kaaos. Olenkin miettinyt, voisinko laittaa istumajärjestyksen vähän laajemmin (esim. pöytä 1 Perhe, pöytä 2 suku, pöytä 3 ystävät) vai tuleeko tästäkin vielä kaaos? Jotenkin tekisi vain mieli jättää vieraille vähän valinnanvaraa istumapaikan suhteen. Olisipa poikaystävällä joku fiksu idea tähän…

Juteltiin tänään ystävän kanssa lounaalla, miten alan kutsumaan poikaystävääni häiden jälkeen. "Poika"ystävä on kuitenkin +25v ja tuolloin aviomieheni. Nytkin olisi varmasti korrektimpaa käyttää termiä "sulhanen", mutta se tuntuu liian vieraalta. Onko se sitten yksinkertaisuudessaan aviomies? Pelkkää sanaa "mies" karsastan. Vai voiko poikaystävästä jäädä poikaystävä siihen asti, kunnes jokin muu termi tuntuu istuvan paremmin? Voiko poikaystävä olla poikaystävä hautaan asti?